Noutajatytöt Iida & Siru & Caro

Kesän koitoksia

kultaiset — Sat, 05 Nov 2011 22:12:54 +0000

Kesän koekausi alkaa olla päätöksessä. Tämä kesä on ollut kyllä kaikinpuolin opettavainen ja paljon hyvää on jäänyt päällimäisenä mieleen. Keväällä käytiin Sirun kanssa tutustumassa wt-kokeeseen, josta jo aiemmin kirjoittelinkin. NOME-kokeita aloiteltiin touko-kesäkuussa vähäisten treenien pohjalta. Pientä haparointia oli alkukesästä siellä sun täällä, mitään yhtä selkeää pulmaa ei oikeastaan ollut, paitsi ehkä pillitottelevaisuus ohjauksen yhteydessä… Sitä petrattiin kesän aikana ja saatiin muutenkin varmuutta työskentelyyn niin, että loppukesästä työskentely kokeissakin tuotti jo mukavaa tulosta. Kaksi kertaa jäätiin tosi pikkuisen ykköstuloksesta saavuttaen siis 2xALO2, mutta onneksi kauden viimeisessä kokeessa Ähtärissä sitten kaikki osui kohdalleen ja se ykkönenkin sieltä vielä tuli. Tiesin kyllä kesän mittaan, että hyvät tulokset on täysin mahdollisia, kunhan vain onnistutaan kokeessa edes suurinpiirtein treenien tasoisesti. Opin ehkä vähitellen itsekin luottamaan koiraan ja hallitsemaan omaa koestressiäni

Syksyn tullen taas toko-kärpänenkin puraisi. Ylitin viimein koekynnyksen toko:n sarallakin. Ilmoitin Sirun kokeeseen, jotta saisin viimein treenattua liikkeestä seisomisen ja hypyn jonkinlaiseen kuosiin Ja sain kuin sainkin treenailtua. Vaikkakin täytyy sanoa, että aika pienellä vaivalla tuo toko:n ALO1 tulla tupsahti, Siru oppii niin älyttömän nopeasti ja yrittää aina parhaansa mukaan ymmärtää minua ja tehdä sen mukaan hommia. Kokeessa kaikki muut onnistui mainiosti, paitsi hyppy. Hauskuutettiin meidän hyppysuorituksella niin yleisöä, tuomaria kuin itseänikin… Kun annoin hyppy-käskyn, Siru lähti kyllä tekemään suorituksen, hyppäsikin jopa ja kääntyi naama minuun päin seisomaankin häntä heiluen, ainut pikkujuttu oli se, että se ei tehnyt tätä suoritusta esteen yli vaan esteen vieressä…Siinä sitten vähän aikaa monttu auki ihmettelin, että minkähän käskyn tässä nyt antais mutta nollillehan se siis meni… Kuitenkin pisteitä saatiin kokoon 173, vaikka hypystä tuli pyöreä nolla. Erityisesti ilahdutti tuomarin (Aino Juhantalo) positiiviset palautteet ja 10 kokonaisvaikutelmasta! Saa nähdä tulisko sitä jatkossakin vielä tokoiltua. Jos vaikka joskus näyttäis Sirulle sitä hyppyestettäkin, eikä vain hyppyyttäisi omien tuolipuukalikkarakennelmien yli…

Tässä vielä Sirun pisteet Mäntän toko:sta, tuomarina siis Aino Juhantalo.

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 10

Seuraaminen kytkettynä 9,5

Seuraaminen taluttimetta 10

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10

Luoksetulo 9 (törmäys minun jalkoihin, muuten loistavasti)

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8,5 (seuraminen ei parasta ja seisominen kuulemma aavistuksen hidas, tähän olin extratyytyväinen, treenattiin vasta koeviikolla “kuntoon”, paitsi huono seuraaminen oli tietysti pettymys, sen Siru kyllä osaa…)

Estehyppy 0 (tästä jo taisinkin kertoa…:))

Kokonaisvaikutus 10 !!!

Pisteitä siis 173

Iidakin on päässyt kotioloissa vähän tokoilemaan Sirun treenien ohessa ja kyllä se tekemisen ilo on Iidassakin tallella Keväällä saatiin aidattua meidän kotipiha niin, että nyt saa koirat painella vapaasti pitkin pihoja. Iida on tästä erityisesti nautiskellut, koska aikaisemmin en Iidaa juurikaan uskaltanut pihassa vapaana pitää, ettei se lähde jonkun riistan perässä painelemaan omille teilleen…nyt kun piha on aidattu niin Iidastakin on löytynyt taas revittelevä leikkikaveri niin Sirulle kuin Siirillekin

WT-kokeilua!

kultaiset — Mon, 16 May 2011 08:52:02 +0000

Oltiin Sirun kanssa la 14.5.2011 wt-kokeessa. Kokemus oli molemmille uusi. En ollut itse asiassa ollut koskaan edes katsomassa wt-koetta, joten avoimin mielin ja aikalailla jännittävin tunnelmin päivään lähdimme.

Ensimmäinen rasti onneksi laukaisi jännityksen melko mukavasti, kun huomasin, ettei tehtävien vaikeustaso taida kovin pilviä hipova olla. Ensimmäisellä rastilla tuli markkeeraus pienen lammen taakse ja tämän jälkeen samaan paikkaan ohjaus. Tarkoitus oli tietysti mennen tullen ylittää lampi suorinta tietä. Palautukset Siru pinkoi kuivan maan kautta, muuten onnistuttiin mukavasti. Tulipahan samalla tehtyä kevään ensimmäinen vesityö Yliuittoja täytyy kenties tänä kesänä ryhtyä tekemään, jotta saadaan joskus jatkossa palutuksetkin suorinta tietä. Pisteitä rastilta 12/20.

Toisella rastilla oli markkeeraustehtävä pellolla, pudotuspaikka kumpareen takana. Siru paineli suorinta tietä oikeaan paikkaan, tovin teki töitä kumpareen takana ja palautus hyvää vauhtia käteen. Minun mielestä tosi hyvä suoritus, mutta ampujan ja heittäjien vilkuilu ja pieni kaarros näitä “häiriöihmisiä” kohti pudotti pisteitä. Pisteitä 13/20.

Seuraavan tehtävänä oli markkeeraus parityönä. Tämä sai sydämeni pomppimaan kurkkuun saakka!!! Ei oltu koskaan ennen tehty tällaista parityötä, jossa koira on ilman hihnaa, tulee laukauksia ja vierestä lähtee toinen hommiin ja vielä kun piti itse yrittää olla viilipyttynä sanomatta ylimääräisiä käskyjä…huh huh. Tuijotin Sirua herkeämättä, kun se istui vieressäni ja alkoi vilkuilla minua ja tepastella etutassuillaan kun viereinen koira paineli hommiin, mutta onnistuttiin jälleen kerran Itse markkeeraus sitten Sirun omalla vuorolla onnistui hyvin, palautuksessa jälleen kiemura ampujan suuntaan… Täytyypähän alkaa olla näiden suoraviivaisten palautusten kanssa entistä tarkempi! Vaikkakin vauhti palautuksissa on hyvä ja tarkoitus koko ajan tuoda dami minulle (tai siis ainakin uskoakseni…:)) niin täytyy jatkossa puuttua kaikkeen ylimääräiseen vilkuiluun ym… Pisteitä rastilta 13/20.

Viimeisenä tehtävänä oli lähihaku. Ensin tuli laukaus, seuraamista pätkä, lähetys pikku lampeen, jonka vastarannalla kaislikossa oli damit, joista yksi piti saada ohjaajalle. Tämä meni tosi hyvin! Palautus taas maan kautta, mutta näin sain damin varmasti nopeiten käteen, rannan kautta oli niin pieni matka! Pisteitä 17/20.

Siispä tuloksena ekasta wt-kokeesta 55 pistettä ALO2 ja hyvä mieli!!!

Sunnuntaina tuli käytyä vielä GR:n erikoisnäyttelyssä Suonenjoella. Sieltä tuloksena VAL ERI3, SA. Näyttelykiintiö alkaa itsellä olla taas tämän kevään osalta täynnä. Nyt taidetaan keskittyä toimintapuoleen

Synttäreitä ja näyttelyhuumaa…

kultaiset — Mon, 09 May 2011 20:13:24 +0000

On tehty Sirun valioitumisen jälkeen pari näyttelyreissua ja pikku-koiran menestys on ollut aika uskomatonta. Korpilahden ryhmänäyttelyssä 27.3.2011 Siru oli Paula Heikkisen-Lehkosen tuomaroimana ROP ja RYP3 ja Tampereen KV-näyttelyssä 8.5.2011 Nils-Arne Törnlövin tuomaroimana VSP kera CACIB:n. Menestys on ollut omasta mielestäni aikamoista siihen nähden miten vähän ollaan näyttelyitä käyty, aika kivalla prosentilla on tullut sertit ja CACIB plakkariin Hyvä niin, nyt päästään keskittymään varsinaisiin toimintahommiin kesän tullen…

Muissakin harrastuksissa on virkistytty kevään tullen. Oltiin mukana TOKO-kurssilla, joka päättyi möllitokoiluun hyvällä menestyksellä Nyt vain pitäisi katsella kesälle oikeakin koe. Noutotreeniäkin ollaan käyty viikoittain tekemässä yhdistyksen kimppatreeneissä, jotta saatais harjoitusta häiriön alla. Olen ollut tosi tyytyväinen Sirun tekemiseen. Toivottavasti tulevan kesän kokeissakin onnistuttaisiin suoriutumaan edes suurinpiirtein treenien tasolla. Ei silti, vähäistä on treenailut vielä ollut, mutta aloitettu on kuitenkin!

Siru on silminnähden nauttinut siitä, että emäntä on herännyt talviunilta ja aktivoitunut vähitellen harrastusrintamalla…se jaksaisi touhuta loputtomasti!

Ai niin. Onhan tässä vietetty molempien koirien synttäreitäkin. Siru tuli 7.4.2011 3v ja Iida 7.5.2011 jo 6v. Juhlia on vietetty maksalaatikko-nakki-kakkujen ja uusien lelujen kera!

Kesä lähestyy…

kultaiset — Fri, 25 Mar 2011 20:37:30 +0000

Täällä taas vähitellen käynnistellään konetta talven hiljaiselon jäljiltä. Siru on kasvattanut jälleen mukavan talviturkkinsa ja niinpä päätettiin piipahtaa vuoden aluksi muutamassa näyttelyssä. Ne piipahdukset olivatkin varsin tuloksekkaita Hiihtolomalla käytiin lomareissuhengessä koko perheen voimin sekä Laihialla että Kouvolassa ja näiltä peräkkäisiltä viikonlopuilta saldona oli 2 SERTiä ja MVA. Ei oikeastaan pöllömpi aloitus tälle “kaudelle”… Toivottavasti kesä toisi tullessaan yhtä positiivisia yllätyksiä NOME-rintamalla. Sillä rintamalla vaan ei taida noin positiivisia tuloksia tulla ilman työntekoa…jota ei vielä olla kyllä tehty, mutta nyt on hyvä aika aloitella! Käytiin kyllä jo starttaamassa nomeilukausikin Mäntän talvinomessa. Lähdettiin sinne asenteella “katsotaan mitä on ryhdyttävä kesää ajatellen tekemään”. Tehtiin koe riistoilla. Kaikki riistat oli fasaaneja eli suht uusia tuttavuuksia Sirulle. Ensimmäisellä linnulla jäi vähän ihmettelemään uutta otusta ja jouduin kehottamaan, jotta otti linnun, mutta sen jälkeen homma lintujen kanssa toimi Noh…paitsi ainut “miinus” hommissa oli, että palautukset olis pitäny olla nopeempia. Tämä on jotenkin erikoista Sirun kanssa, jonka palutukset on pennusta saakka olleet niin hyvät. Ilmeisesti ne riistat on kerta kaikkiaan niin ihania, että niiden kanssa välillä(kokeissa…) on tätä hidastelua. Tämä on siis se asia, jolle pitää jotain tehdä ennen kesää…linnut löytyi hausta hyvin, markkeeraukset ja ohjaus oli helpot ja onnistui sen mukaisesti ja otteet linnuista oli hyvät eli hyvillä mielin starttaillaan kesäkauteen!

Nomeilua

kultaiset — Fri, 25 Jun 2010 06:55:58 +0000

Startattiin Sirun kanssa viime lauantaina nome-kokeissa. Kerta oli molemmille ensimmäinen ja varsinkin ohjaajalle jännittävä Lähdettiin matkaan ilman minkäänlaisia tulostavoitteita, tavoite oli jo sinänsä se että saadaan kokemus kokeesta ja nähdään mitä jatkossa pitää treenailla. Toki tiesin, että mahdollisuus ihan hyväänkin tulokseen on, jos hommat sujuu ongelmitta. Turha kai sitä muuten olisi kokeeseen lähteäkään… Ensimmäisestä kokeestamme saatiin ALO3 tulokseksi ja siihen olemme varsin tyytyväisiä. Treenit jatkukoon…

Näyttelyreissuja

kultaiset — Fri, 04 Jun 2010 16:32:58 +0000

Sirun kanssa on pyörähdetty viime viikkojen aikana muutaman kerran kehässä. Helatorstaina käytiin Kangasniemellä Irlantilaisen Liam Moranin arvosteltavana. Sieltä tuloksena PN4 ja varaserti. Viime viikonlopuksi puolestaan reissasimme Joensuun suunnalle. Oltiin Sirun ja Siirin kanssa samalla mummolassa kyläilemässä ja Polvijärveltä käsin sitten pistäydyin Sirun kanssa Joensuun näytelmissä. La 29.5. tuloksena jälleen PN4 ja varaserti…ja su 30.5. kappas vaan mitäpäs muuta kuin PN4 Kovin on siis tasaisen vahva ollut tahti. Toki tuo “vara” saisi jossain vaiheessa pudota pois… Arvostelut ovat olleet oikein hyviä ja kilpakumppanit kovia konkareita, joten kovin tyytyväisiä ollaan kevään näyttelysaldoon.

Nyt sitten nokka kohti noutotreenejä. Ollaan jo joitain viikkoja käyty oman yhdistyksen kimppatreeneissä ja lisäksi pyritty kerran viikossa treenailemaan omalla porukalla. Porukkatreenit on meille Sirun kanssa enemmän kuin tärkeitä, koska into on silloin niin kova, että malttia ja tottelevaisuutta pitää saada pienelle koiralle tällaisiin tilanteisiin lisää. Toki hommia on tehtävä itsekseenkin…:) Nyt on aloitettu pieniä ohjaustreenejä yhdistää lenkkien lomaan. Yritetään tässä joka päivä tehdä vähän jotakin…niin jospa sit uskaltauduttaisiin tänä kesänä kokemusta hakemaan alokasluokkaan…

Hieno reissu Tampereelle

kultaiset — Mon, 22 Mar 2010 12:48:27 +0000

Siru pyörähti Markan kanssa Tampereen kv-näyttelyssä 21.3.2010. Eikä ollutkaan turha reissu, pikku-Siru yllätti aikalailla ollen lopulta PN2 ja saaden ensimmäisen sertinsä sekä vara cacibin

Lauman lisäystä ja näyttelyreissu

kultaiset — Tue, 09 Mar 2010 15:13:18 +0000

Laumamme kasvoi 24.2.2010 yhdellä “tyttöpennulla”. Painoa oli syntyessä 3445g ja pituutta 50cm eli kyseessä vähän vähempi karvainen perheenlisäys kuin kaksi edellistä Koirat ovat ottaneet innokkaasti uuden tulokkaan vastaan!

Siru kävi pitkästä aikaa pyörähtämässä näyttelyreissulla. Tuloksena Ähtärin ryhmänäyttelystä mukavasti käyttöluokasta ERI1 ja mieltä lämmittävä arvostelu Kiitos Markalle reissusta! Itse nimittäin köllöttelin vielä uuden pikkuneitimme kanssa kotosalla, mutta jospa tässä kevään aikana päästäisiin jo neitokaisenkin kanssa mukaan koirapuuhiin

Talviunilta heräilty…

kultaiset — Wed, 10 Feb 2010 07:29:49 +0000

Täällä on vietetty ainakin blogipäivitysten suhteen täydellistä talviunta… Syksyn tokoilujen jäljiltä on kyllä koirienkin kanssa ollut rauhallista elämää. Koirat ovat onneksi olleet terveitä ja kaikki on muutenkin kunnossa, joten ollaan saatu nautiskella ihanista lumisista lenkeistä! Nyt ollaan kuitenkin havahduttu vähitellen uuteen vuoteen. Kaivelin damirepun esiin ja melkein joka päivä olen lenkille napannut damin tai kaksi taskuun. Lenkin lomassa on tehty molemmille hauvoille muistitehtäviä ja eteenohjauksia. Lisäksi on tullut jo vähän selailtua kalenteria sillä silmällä jos Sirun kanssa jossain näyttelyssä tulisi piipahdettua kevään aikana. Iida on pudottanut kaikki karvansa, joten sen kanssa on turha missikisoihin lähteä. Tästä se vuosi taas käynnistyy…

Syksyn puuhastelut aloitettu

kultaiset — Mon, 07 Sep 2009 18:37:54 +0000

Nyt on iskenyt uusi treeni-into loppukesän lomailun jälkeen Sirun kanssa on tokoiltu vähän päivittäin, ensimmäiseksi projektiksi on otettu nopeat maahan menot. Sirun kanssa ei maahan menoa olla aiemmin harjoiteltu juuri nimeksikään, se ei nimittäin pentuna meinannut keksiä millään mitä siltä halusin kun laitoin herkut etujalkojen väliin ym… se teki kaikenmaailman kiemuroita mutta maahan se ei keksinyt mennä. Niinpä ajattelinkin silloin että no olkoot menemättä, mihinkäs me sitä maahanmenoa oikeastaan tarvitaan…:) No sain Sirun jossain vaiheessa kyllä keksimään maahanmenon idean ja nyt on harjoiteltu tosi nopeita maahanmenoja vaihdellen narupalloa ja herkkuja palkkana. Hyvin jo sujuu, mutta käsi tarvitaan vielä avuksi. Seuraamisessa ollaan vähän alettu pidentää matkaa ja olen alkanut jättää palkan taakse niin ettei käsissä ole enää herkkuja. Siru pitää kontaktin tosi hyvin, mutta seuraamispaikka meinaa olla vielä vähän liian kaukana sivulla silloin kun palkka jätetään taakse, paikkaa siis vahvistetaan vielä ja matkaa pidennetään vähitellen. Tänään kyhäilin jo pienen “hyppyesteenkin” pihaan ja otettiin muutamat pikkuhypyt niin että laitoin esteen taakse palkan ja tämä oli Sirusta superhauskaa ja helppoa

Kaiken kaikkiaan Siru on hassun hauska kaveri myös tokoillessa. Joskus pentuaikana ajattelin etten varmaankaan jaksa tokoilun tarkkaa viilailua tehdä Sirun kanssa ja sen vuoksi varsinaisia toko-liikkeitä ei Sirun kanssa olla juuri tehtykään, mutta Siru on kyllä niin loistavan innokas puuhastelija että sen kanssa on ilo tehdä mitä vaan ja kun sen kanssa kuitenkin yhteistyö pelaa niin aika helppo on tokoilutkin aloitella. Siispä kyllä me nyt ainakin ALO-liikkeet opetellaan jos vain onnistuisin pitämään innostuksen noin hienona mitä se nyt on.

Perjantaina kävin tekemässä molemmille neitokaisille pienet verijäljet. Tässä hommassa taas Iida on kyllä elementissään. Se tykkää aivan valtavasti nenän käytöstä ja jäljestyksestä! Vauhtia oli vain liikaa, kun jäljet oli vielä jäljestettäessä niin tuoreet. Ajattelin Iidan kanssa ottaa nyt projektiksi tehdä jäljen joka viikonloppu ja tästä eteen päin niin, että jälki saa vanheta yön yli. Jos saisin vielä jostain rohkeutta ja oppia koejäljen tekemiseen niin olisi mielenkiintoista käydä Iidan kanssa kokeilemassa vielä kokeessakin jäljestämistä, alkaa vaan kokeet käydä tältä syksyltä vähiin, mutta vielä olisi joku vaihtoehto jäljellä…;) Tosi hyvin Sirukin jäljesti, Sirulle tämä oli nimittäin vasta sen elämänsä toinen verijälki, ensimmäisellä kerralla pikkupentuna veri oli Sirusta aika jännittävää eikä se vielä oikein hoksannut mitä piti tehdä, mutta nyt kun on kesän aikana tehty pupujälkiä niin ilmiselvästi jäljen seuraamisen idea on Sirullekin selvinnyt. Sirun jälki oli kyllä tosi helppo, mutta niinhän sen pitää aluksi ollakin

Tällaisia syyspuuhia täällä on aloitettu ja yritetään samalla tahdilla jatkaakin!